Hei me vanhennutaan!

 Hyvin täällä kasvetaan ja ikää kartutetaan. Tuuppakin kohta jo yhden vuoden ikäinen. On kyllä niin fiksu eläin, että aika ajoin pitää itseään muistutella, että eläinlapsesta vasta on kyse. Kooltaan tämä näyttää jäävän meidän pienimmäksi koiraksi. Ei säkäkorkeudeltaan kun korkearaajainen on, mutta muilta fyysisiltä ominaisuuksiltaan sitäkin pienempi. Mutta se aktiivisen touhukas, fiksu ja sitkeä cockerinolemus sieltä täysimittaisesti löytyy.


Tuupan rakkain lelu on sen ihan itse metsästä löytämä jonkun nahkaremmin pätkä. Tuollaista nysää se rakkaudella varjelee ja viihtyy sen kanssa yksin leikkien. Naamaan tulee huolestunut ilme jos joku toinen koirista sen omakseen hetkeksi nappaa. On Tuupalle kaupan lelujakin hankittuna, mutta mikään niistä ei ole niin mieluinen kuin tämä.


Sen verran lähellä merta asutaan, että tuulisina pakkaspäivinä ollaan kylmyyden kanssa usein ihmeissään. Sekään ei "Tuppuraista" haittaa. Yhtenä pakkaspäivänä merituuli puhalsi 10 m/s vauhdilla ja koirien naamakin vastatuullessa sai jääkuorrutteen. Sille reissulle Muu ei lähtenyt mukaan, vaan pyörähti nopeasti tuulikaapista takaisin sisään.


Mutkun ja Tuupan iloa ei "pieni" tuulenvire haitannut eikä hidastanut. Kaksi nuorta koiraa löytää aina maastosta ilonaiheita.


Mutkulle olen koettanut etsiä sopivaa koiranäyttelyä Sopivaa sen H:n saavuttamiseksi KVA-arvon virallistamiseksi kohtuumatkan päästä täältä kotoa. Aiempien koirien kanssa reissut cockereiden päänäyttelyyn Kellokoskelle ovat aina olleet mukavia ja tuloksekkaita, mutta nyt olisi kyllä kiva löytää näyttely hieman lähempää. Ajan hengen mukaisesti näyttelyitä on peruuntunut paljon ja uusia ilmoittatumisessa tarvittavia tietoja ei ole vielä julkistettu.


Tassukarvojen olen nyt antanut kasvaa oikein kunnon tossuiksi. Tuli nimittäin huomattua, että keräävät tällä tavoin aiempaa vähemmän paakkuja varpaiden väliin. Nuo paakut eivät ole koskaan varsinainen harmi näissä meidän ulkoilumaastoissa olleet, mutta pienetynyt sekin vähä. Omaan silmään vaikuttavat jo hoitamattomilta, mutta kun eivät koiria näytä haittava, niin olkoon. 


Muussa ovat alkaneet kuljetut kilometrit ja eletyt käyttötunnit näkyä. Kuten vanhassa koirassa kuuluukin tapahtua. Kaihomielin sen kropan sisällä olevaa tuttua persoonaa katsellaan. Kaksi vuotta sitten tehdyssä tarkastuksessa ja sydänultrassa havaittu myksomatoottinen läppäsairaus  alkoi vaivata yöllisenä levottomuutena. Nyt aloitettu sydäntä vahvistava lääkitys toi tilanteeseen selkeästi helpotusta.



Kommentit