Hyvän metsästyskoiran näytöt

Paras metsäkanalintukausi spanielilla metsästäen alkaa olla päätöksessä ja maakin sai lumipeitteen. Syksyn suunnitelluista koira-aktiviteeteista oli vielä jäljellä Joroisten SPME-koe. Ihan viimeisellä viikolla viimein alkoi varmistua, että pääsemme sinne osallistumaan. Mutkun häntä oli toimintakunnossa. Se tuntui mukavalta.

Mutkun häntä siis selvisi ilman amputaatiota. Murtumakohtaan jäi paksuuntuma, mutta häntä toimii hyvin eikä ole enää kipeä. Kipumuistiakaan siihen ei jäänyt eli hyvin palautui Mutku tästä tapahtumasta. Karvaa vielä siihen odotellaan, mutta sitäkin näyttäisi olevan sinne pikkuhiljaa olevan tulossa.

Mutku oli ilmoitettu viikonlopun molempaan kokeeseen. Matkaan lähdimme heti töiden jälkeen perjantaina. Olimme yhdessä Heikin ja Cappen kanssa vuokranneet sen saman mökin, joka toimi tukikohtana ihan ensimmäisissä Joroisten Derby- ja Mestaruuskokeissa. Heikki tuli kokeisiin Mutkun pentueveljen Ookkeen kanssa ja Cappe tuli sunnuntaiksi tekemään viimeisiä koearvosteluita lajin ylituomarin roolia varten.

Ookke on kyllä mahdottoman mukava koira. Rakenteeltaan hyvä - tasapainoinen ja jäntevä. Luonteeltaan mahdottoman mukava eläin. Ihan ansioista sai luonnetestistä pentueen parhaimmat arviot sekä hermorakenteestaan arvosanan "tasapainoinen". On siis ominaisuuksiltaan erilainen = parempi kuin siskonsa Mutku. Ookken kanssa jutusteltiin mm miesten saunavuoron aikaan, kun jäin mökkiin koirien kanssa. Niistä hetkistä tämä kuva. Järkevä yksilö, joka katsoo ihmistä suoraan sieluun.

Ookkeen SPME-koeura on ollut kovasti epäonninen. Tähän mennessä AVO2-tuloksia oli kertynyt jo neljä erinäisten pienten, mutta kuitenkin palkintosijaa laskevien tapahtumien vuoksi. Ykkötuloksessa tulee kaikkien tehtävien suoriutua mallikelpoisesti. Myös Ookke oli ilmoitettu molemmille päiville. Tällä kertaa Heikin ohjauksessa.

Koepaikkana oli sama kuin viime vuonnakin - Torstilan kartano. Kokeen järjestäjänä oli Metsästysspanielit ry ja puuhamiehinä tuttuja tyyppejä Joroisten kokeista. Tässä tunnelmia lauantain aamupalalta.

Mutku oli kovasti mielissään kun hoksasi, mitä ollaan tultu tekemään. Aktiivisesti seurasi ensimmäisiä suorituksia srkä fiksusti odotti ja pyysi omaa vuoroaan.

Tuuppa treenasi ihan kaikkein viimeisimpänä. Totutteli SPME-kokeen ilmapiiriin, tapahtumiin ja ääniin Juhan kanssa. Muu jäi kotiin lämpimään Iiron hoitoon. Vanha koira oli järjestelyihin kovasti tyytyväinen.

Päivän edetessä Tuuppa nousi Juhaa pitkin aina vain ylemmäksi. Pienestä koosta otetaan kaikki hyödyt irti.

Mutku sai omalla vuorollaan kolme hienoa ylösajoa, joihin kaikkiin saatiin myös nouto. Hienoa ja tasaista työtä, josta koira selvästi nautti. Olisi halunnut ja jaksanut paljon enemmänkin. Näillä näytöillä tuomari Jonas Kaarlenkaski arvioi suorituksen VOI 1 -tuloksen ja 80 pisteen arvoiseksi. Se oli meille mieluinen tulos. 

Nyt on Mutkunkin hyvän metsästyskoiran näytöt annettuina. Ykköstulokset kertyivät ensin Derbystä ruotsalaiselta tuomarilta Olle Johannisson - AVO1 ja Derbyvoitto. Seuraavana syksynä Timo Ritolalta VOI1-tulos ja Mestaruuden hopeasija puolisisko Hiilin (Hossing Pax) voittaessa, Joroisten kokeessa VOI1 -tulos Juha Lindrothilta ja nyt sitten se kolmas.

Tässä koekäyntien yhteydessä Mutkulla on metsästetty pohjoisen kanalintumaastoissa ja noutajien A-koetreeneissä. Niiden myötä siitä on kehittynyt tehokas, hyvä, luotettava ja nöyrä metsästyskoira, joka tekee mielellään yhteistyötä ihmisen kanssa.

Sunnuntaille oli koepaikka myös maksettuna, joten se hyödynnettiin myös. Tuomarina toimi Juha Tuomanen ja hän arvioi Mutkun tasaisen varman työskentelyn VOI1-tuloksen arvoiseksi myös. Hieno viikonloppu oli. Erityisen iloinen olin nautinnolla työtään suorittavan koiran olemuksesta.

Tuomareiden työskentelyä oli ilo seurata myös. Ja Cappe sai oman osuutensa hyväksytysti läpi. Enää vain ihan muutamaa koiraa vaille valmis suoritus. 

Ja Ookke - taas epäonnea. Lauantaina AVO- kun Heikki keskeytti kokeen virheeseen, hyvä kakkostulos olisi tullut ilman sitä. Sunnuntaina Ookken tuloksena AVO2 jossa koira suoriutui hienosti vaativista tilanteista, mutta ei kuitenkaan ihan ykkösen arvoisesti. Ihan tarkkaan en tiedä, mitä tapahtui, mutta kyllä Ookke tässäkin lajissa vielä korkeimpaan luokkaan nousee. Ei tämä laji helppo ole, eikä saakaan olla. 

Tänään oli pakkasaamu ja Mutku kyselee, mitä tehtäisiin? No näyttely nyt ainakin pitäisi käydä, että saadaan ihan se virallinen käyttövalion arvo. Koska se meillä Suomessa niin kuuluu tehdä. Sitten pitää vain touhuta ja treenailla kaikenlaista, että aktiivinen koira saa tarvitsemansa. Jospa ensi syksyn jahtikuviot onnistuisivat paremmin kuin tänä vuonna? Sitä niin kovasti toivotaan.

Ja se lupaamani kirja Mutkun kanssa tähän tulokseen saakka kuljetusta tiestä. Sitä on kirjoitettu sitä mukaa kun ollaan asioissa edetty. Virallisen KVA-arvon valmistuessa, valmistuu kirjakin. Näin olen luvannut.